Noni, vihdoin tapahtui jotain seillaista mistä voi kirjoitellakin! Käytiin viikonloppuna Petäjäveden vanhalla kirkolla. Kolme vuotta ollaan asuttu käytännössä ihan naapurissa, mutta eipä ole tullut käytyä.
Paikka oli helppo löytää ja parkkipaikat oli ilmaisia.
Kirkon pihamaalla sai kuljeskella ihan vapaasti, mutta sisäänpääsymaksu oli 5€, joka ei ole kyllä paha hinta, koska pääsymaksun avulla ylläpidetään kirkon opaspalveluita ja hoidetaan kirkkoa ja sen ympäristöä.
Elikkäs, pieni historia pläjäys tähän. Kirkko rakennettiin vuosina 1763-65 keskisuomalaisen kirkonrakentajamestarin Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kellotapuli sekä tapulin ja kirkon yhdistävä välikäytävä rakennettiin vuonna 1821. Kirkko jäi pois käytöstä jo vuonna 1879, kun pitäjään rakennettiin uusi kirkko Kirkkolahden vastarannalle. (Ei ole siitä kuvaa, mutta kyllä oli tylsä ja ruma..)
Kirkko merkittiin Unescon maailmanperintoluetteloon vuonna 1994 pohjoismaisen puukirkkoarkkitehtuurin ja hirsirakentamistaidon pitkän perinteen edustajana.
Vanhaa kirkkoa ympäröivälle hautausmaalle on haudattu vuodesta 1729 alkaen noin 9100 vainajaa. Hautamuistomerkkejä on jäljellä 131. Vanhin merkitty muistokivi on vuodelta 1837.
Varhaisimmat hautamuistomerkit olivat pääosin puisia, ja niiä on säilynyt muutama.
Kirkonmiesten ja suurten talojen isäntien hautamuistomerkit erottuvat torpparien ja käsityöläisten haudoista.
Lattialankut on veistetty samalla paikalla sijainneen, vuonna 1724 valmistuneen, kappelin seinähirsistä.
Hirsiseinät ja lautaholvit ovat maalaamattomat, mutta sidehirret, vetoparrut sekä holvien peiterimat on koristeltu keskiaikaista munasauvakoristekuviota jäljitellen.
Kirkossa oli samana päivänä ollut vihkiäiset. Nämä ilmeisesti laulettiin siellä.
Viinikellari
Pyhää ehtoollista esittävän alttaritaulun on maalannut kiertävä käsityöläismaalari Carl Fredrik Blom vuonna 1843. Alttarivaate on kopio vuodelta 1952, alkuperäistä alttarivaatetta vuodelta 1749 säilytetään Kansallismuseossa.
Kaksi pienempää Blomin maalaamaa taulua esittävät Moosesta ja Martti Lutheria.
Vähän järeämpi lukko
Ei parane pudottaa mitään lattialle, oli ainakin metrin pudotus maahan.
Tiivistykset kunnossa :D Kirkossa ei ole koskaan ollut lämmitystä.
Kirkkoon luotiin istumajärjestys 1820-luvun lopulla, jolloin penkkien päätyihin maalattiin numerot. Piiat ja rengit istui lehtereillä. Naiset istuivat kirkkosalin vasemmalla puolella ja miehet oikealla.
Kahdentoista paikallisen kirvesmiehen nimikirjaimet voi nähdä välikatossa
Leppäsen veistämää saarnastuolia koristaa neljä evankelistaa, Jeesus sekä lukuisat enkelit. Saarnastuolia kannattelee matkailijoiden suojeluspyhimys Pyhä Kristoforos eli Kristuksen kantaja.
Vanhaa kirkkoa käytetään nykyään monipuolisesti. Kirkossa pidetään kesäisin jumalanpalveluksia, häitä ja kastetilaisuuksia sekä konsertteja. Kesällä kirkko on auki joka päivä ja talvikaudella kirkkoa esitellään ennakkovarauksella.
Kannattaa ehottomasti käydä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti