2th & 3th day in Santorini

Pari päivää on tullut ihan vaan lötköteltyä rannalla ja kuljeskeltua Kamarin kujilla. Luonnollisesti ekana päivänä patikointi reissulla poltin olkapäät kaikesta aurinkorasvasta huolimatta, joten on pitänyt vähän vältellä aurinkoa. Mikä ei oo helppo homma täällä.

No jos nyt ihan vähän vaan aurinkoa.. Jaloille vaan. Seuraavaks tietty palo reidet..

Pinakio ravintola. Luin tästä ennen reissua ja oli saanut hyvät arvostelut. 

Alkupalaksi tuotiin pöytään pieni pullollinen ouzoa, paikallista anisviinaa, ja tomaattia, oliivia ja jotain kuivaa leipää. Ouzo ei ollut mun juttu.. Oliiveja olen inhonnut aina, mutta pakko oli antaa tuoreille paikallisille oliiveille mahdollisuus. 

No, eihän ne hyviä ollut, mutta en sentään yökännyt niitä syödessä. 

Sitten pääruoka.. Luulin tilanneeni ihan vaan pihvin ranskalaisilla, ja sain tämän mötkylän. Ei soossia, ei mausteita, jopa suht kuiva. Epäonnistunut valinta, monen muun annokset näytti paljon paremmilta ja kehuivat niitä. Täytyy ehkä tulla kokeilemaan vielä uudestaan jos aikaa on. 

Jälkkäriksi tuotiin pöytään jonkinlaista suklaakakkua ja paikallista punaviiniä. Todella hyvää kumpikin.

Kaikki tämä kustansi vain 9,5€, eli sen pääruuan hinnan. 

Hyvä palvelu, viihtyisä paikka plus tarjottiin paikallisia herkkuja. 

Huonosta pihvistä huolimatta voin suositella. 

Vielä teki makiaa mieli joten rantakadulta mangojäätelöä napaan. 2,5€

Koskaan ei ole liikaa kissakuvia 

Miksi valkoiset puunrungot? 

A. Ne näkyy pimeässä paremmin

B. Maali suojelee puita tuholaishyönteisiltä

Pikavisiitti Santorini Brewing Companylla. Olin odottanut tältä paljon, mutta ei panimolla järjestetä ollenkaan turistikierroksia.. 

Ei siis paljoa ollut nähtävää eikä panimon tyyppejä joille jutella. 

Tiskillä sentään sai pienet maistiaiset heidän perusvalikoiman oluista. 

Yellow Donkey, Red Donkey, White Donkey ja Crazy Donkey. 

Aika semmosta perus hyvää tuotetta kaikki. 

Panimoreissun jälkeen höpsöttelydrinkille ja lounaalle. Hook Bar niminen paikka. Tarjoilija tais rakastua muhun ja pyys jopa drinkille myöhemmin illalla.. Nooo tuota, jätin välistä. 

Tuoretta kalaa, ai että oli hyvvöö

Jälleen mulla oli seuraa ruokaillessa. 

Siinäpähän viimiset kaks päivää. Olenpahan nukkunut hyvin, rentoutunut, syönyt hyvin ja luin jopa matkalle mukaan ottamani englanninkielisen kirjan. Damn, täyty ostaa uusi. Luulin et se kestäis koko reissun. 

Mut huomisesta tulee hieno päivä! 

Purjehtimaan koko päiväks! Tulivuorisaarelle, kuumille lähteille, Thirasia saarelle ja lopuksi Oiaan katsomaan auringonlasku.

Tästä siis lisää myöhemmin. 

First day in Santorini

Aamulla kahdeksalta ylös ja ennen yhdeksää olin jo matkalla valloittamaan Mésa Vounó-vuorta. Google Mapsista kun katsoo sitä tietä mikä menee Kamarista ylös niin näyttää aika hurjalta. Ja hurja se olikin. Piti haukata happea suunnilleen joka toisessa mutkassa. Kaikki muut paineli mönkijällä tai autolla ohi mut meikä paino sisulla ylös saakka.

Up we go

Maisemia puolesta välistä

Sentään joku muukin käveli 

Ylhäällä! Siellä näkyy vuoren toisella puolella sijaitseva Perissa 

Vielä pääsi vähän ylemmäs, vuoren huipulla sijaitsee Antiikin Theran rauniot.

Neljä euroa maksoi jotta pääsi jatkamaan matkaa ylös saakka.

"Thera oli doorilaisten asuttama Spartansiirtokunta ja perustettiin 700-luvulla eaa., kun saari asutettiin laajemmin uudelleen Santorínin tulivuorenpurkausta ja Akrotírin asutuksen tuhoa (noin 1650–1600 eaa.) seuranneiden hiljaisempien vuosisatojen jälkeen"

Wikipedia

Pyhän Stefanoksen kirkko

Artemidoroksen temenos

Pakollinen selfie 369 metrin korkeudesta 

Ai että tykkään portaista

Teatteri 

Ja alas Perissan puolelle 

En tiedä mikä näiden kasojen pointti oli mut niitä oli alastulomatkalla muutamia 

Onhan se polulle paskantaminen ikävää

Perissan ranta oli kans ihan jeba

Palkitsin itseni paikallisella oluella

Damn it's blue <3 

Piti tosiaan mennä veneellä takaisin Kamarille, mutta tuuli niin kovaa ettei veneet voineet kulkea.

Joten bussilla Firaan pääkaupunkiin ja sieltä toisella bussilla Kamariin. 

Mutta, kun kerran Firassa olin niin jäin sinnekin sitten pyörimään vähäksi aikaa.

Bussimatka Perissa-Fira maksoi tosiaan 2,4€.

Lihaa tomaattisoossilla ja pastaa. 

Veden kanssa (iso pullo) 15,5€.

Ovella oli vartija, sisäänpääsy maksoi rapsutuksen

Kyllähän tossa kelpais köllötellä

Ja takaisin Kamariin. Kello olikin jo yli kuuden. Noin 15 kilometriä tuli tänään taivallettua. Nyt kirjottelen blogia hotellin terassilla ja paikallinen laadunvalvoja tarkkailee vieressä.