BPBW18

Beer Week In Budapest 2018

Budapestissa järjestettiin ensimmästä kertaa olutfestivaalit 20.5.-27.5.2018. 

Tapahtuman ovat ideoineet ja järjestäneet kolme olutharrastajaa Budapestista, Peter Pazinczar, Marton Sefcsik ja Tibor Rebak. Peter toimii yrittäjänä IT-alalla, mutta hän pyörittää myös TuffBuzz mustalaispanimoa. Marton työskentelee markkinoinnin ja myynnin parissa ja hän on myös Fenekig.com olutblogin perustaja ja päätoimittaja. Tibor on aiemmin työskennellyt Höganäs Bryggerillä, Brewdogilla ja Signature Brewingilla ja nykyisin hän on  töissä Poppelsin panimolla.

Festivaalien idea syntyi perinteisesti oluen äärellä. Olutkulttuuri on levinnyt hyvää vauhtia Unkariin viime vuosina ja kiinnostus erilaisia oluita kohtaan kasvaa koko ajan. Se näkyy myös uusien panimoiden perustamisessa. Peter, Marton ja Tibor halusivat järjestää kansainvälisen tapahtuman, kuten esimerkiksi kaikkien tuntema Tallin Craft Beer tai MBCC, jossa Unkarin pienpanimot tulisivat tutuiksi yhdessä muiden maiden panimoiden kanssa.

Kuten monissa tapahtumissa, BPBW:ssäkin on tarjolla olutta vain rajoitettu määrä rajoitetun ajan.

Maistelusessio alkaa 14.00 ja päättyy 20.00 sekä perjantaina että lauantaina. Panimoita on 45 ja jokaisella on tarjolla kaksi tuotetta per päivä. Eli kahdessa päivässä, tarkemmin sanottuna 12 tunnissa, tarjolla on 180 erilaista olutta. 

Oh boy, sanon minä.

Huvi ei lopu siihen. Maistelun jälkeen on tarjolla kunnon afterpartyt jossa on bändejä ja esiintyjiä ympäri Unkaria.

Tapahtumaviikko itsessään alkoi tosiaan jo 20.5 sunnuntaina. Pitkin viikkoa järjestetään Tap TakeOvereita eri pubeissa sekä lyhyitä turistikierroksia jossa esitellään Budapestin parhaat nähtävyydet.

Kaikkea tätä ei valitettavasti kerkeä kolmessa päivässä kokea, mutta ehdin sentään parissa paikallisessa pubissa vierailla ennen tapahtumaa. First Craft Beer & BBQ ja Beer Brothers. Kumpaakin voin suositella.

Itse tapahtumasta sitten.
Olin muutamaa minuuttia vaille kaksi paikanpäällä eikä jonoa ollut vielä kovinkaan paljon. Lippua näyttämällä portilta sai rannekkeen, lasin ja oppaan. Lippujen luku oli suht hitaan näköistä, koska ne luettiin puhelimilla. Aurinkoisessa säässä puhelimen näytöltä kun yrität ottaa kuvaa niin ei ole helppo homma.

Alue oli todella viihtyisä. Puistomainen sisäpiha, ei häiritsevää liikennettä vieressä. Istumapaikkoja oli sopivasti, tosin ne oli sijoiteltu paikoittain vähän ahtaasti. Joillekin tiskeille oli hankala päästä.

Durer Kertilla oli oma baari myös auki ja sielläkin oli hyvä valikoima paikallisia oluita. Muutama ruokapaikkakin alueella oli, burgeria ja sen sellaista.

Kiinnitin heti ensimmäisellä tiskillä huomiota siihen, että minkäänlaista lasien pesupistettä ei ollut. Ei tosiaan tiskeillä eikä koko alueella.
Suurin osa panimoista sentään huuhteli lasia uudella oluella ennen kuin tarjoili. Välillä saatoit saada saisonia sourin päälle tai Imperial stouttia ipan päälle.

Tiskeillä ei myöskään ollut yhtenäistä linjaa siitä  että kuinka paljon tarjoillaan. Jostain sait desin, jostain kaksi. Pakko oli välillä ihan erikseen pyytää vahvojen oluiden kohdalla, että pieni kiitos.

Mutta kaikista pahin puute oli se, että ei ollut ilmaista juomavettä missään. Ei todellakaan hyvä juttu. Kuuma kelikin vielä kaikenlisäksi. Vettä piti joko ostaa baarin puolelta vähän päälle eurolla pullo, tai käydä vessassa lasin kanssa.

TuffBuzzin tiskillä sattumalta bongasin yhden järjestäjistä, Peterin. Annoinkin hänelle heti palautetta veden puuttumisesta. Heillä oli kuulemma teknisiä ongelmia sen suhteen, aika loppui kesken ja ilmeisesti paikan, Durer Kertin kanssa ei päästy yhteisymmärrykseen asiasta.

Kysyin samalla, että miksi tarjoiluaika on niin lyhyt, vain kuusi tuntia. Sekin johtuu Durer Kertista, luonnollisesti hekin haluavat saada myyntiä joten hanat menee kahdeksalta kiinni, alkaa afterpartyt ja porukka siirtyy tilaamaan heidän baarista. Sellainen diili piti tehdä.

Peter lupasi kuitenkin ensi vuodeksi parantaa vesipolitiikkaa jotenkin ja saa tosiaan nähdä onko festivaalit samassa paikassa. Tapahtuma ylitti heidän odotukset joten aivan varmasti se järjestetään uudestaan.

Kokonaisuudessaan jäi kyllä hyvä fiilis. Tapasin paljon uusia ihmisiä niin Ruotsista, Puolasta, Unkarista kuin Suomestakin. Oluet oli hyviä kuten odottaa saattaa.
Sääli vain, että siinä kuudessa tunnissa ei tällainen pienikokoinen nainen ihan kauhean montaa erilaista ehdi maistaa. Varsinkin kun se veden saantikin oli niin hankalaa.

Afterpartyista ei valitettavasti jäänyt kerrottavaa, koska hipsin nukkumaan melkein heti kahdeksan jälkeen kun hanat menivät kiinni.

Hyvää seuraa, hyvää olutta, mahtavat festivaalit kaiken kaikkiaan. Ehdottomasti voin suositella ja ensi vuonna uusiks!

Cheers! 

Tässä vielä paikalla olleet panimot listattuna, meinasi unohtua

18th Street Brewery (Hammond, IN, USA)
Amager Bryghus (Copenhagen, Denmark)
AFBrew (St. Petersburg, Russia)
Bakunin (St. Petersburg, Russia)
Bevog Brewery (Bad Radkersburg, Austria)
Birrificio del Ducato (Soragna, Italy)
Brouwerij de Molen (Bodegraven, Netherlands)
Browar Stu Mostów (Wrocław, Poland)
BrewDog (Ellon, Scotland)
BrewDog OverWorks (Ellon, Scotland)
Browar Golem (Poznań, Poland)
Cerveses La Pirata (Súria, Catalonia)
Drink Moor Beer (Bristol, England)
Edge Brewing (Barcelona, Catalonia)
Jester King Brewery (Austin, TX, USA)
LERVIG (Stavanger, Norway)
Magic Rock Brewing (Huddersfield, England)
Malmö Brewing Co. (Malmö, Sweden)
Mikrofonbryggeriet (Göteborg, Sweden)
Mykonos Brewing Company (Mykonos, Greece)
Pipeworks Brewing Company (Chicago, IL, USA)
Poppels Bryggeri (Jonsered, Sweden)
Post Scriptum Brewery, LDA (Trofa, Portugal)
Põhjala Brewery (Tallinn, Estonia)
Pyynikin Käsityöläispanimo (Tampere, Finland)
Signature Brew (London, England)
Tempest Brewing Co. (Tweedbank, Scotland)
The Garden Brewery (Zagreb, Croatia)
To Øl (Copenhagen, Denmark)
Uiltje Brewing Company (Haarlem, Netherlands)
Wild Beer Co. (Shepton Mallet, England)

Paikalliset panimot

Armando_otchoa_b_c
Balkezes
Fehér Nyúl Brewery
FIRST The Craft Beer Co.
Gólem Sör
Hara'Punk
HopTop Brewery
Horizont Brewing
Mad Scientist
MONYO Brewing Co.
Reketye Brewing Co.
RothBeer
TuffBuzz
Uradalmi Sörmanufaktúra

Vinkit Santorinille

Se ois loman loppu. Olo on aika hemmetin haikea..
Mut tiiättekö sen fiiliksen, kun näätte kuvan jostain paikasta, ja teille tulee sellanen tunne, pakollinen tarve suorastaan, et tonne mun on pakko päästä. Tonne mun kuuluu mennä just nyt.
Sellanen fiilis mulla oli Santorinista.

Tiesin, että jotain hienoa tulee tapahtumaan. Ja niin kävikin. Rakastuin saareen täysin, sen ihmisiin ja tunnelmaan. Sitä ei vaan voi sanoin kuvailla. Tuntui kuin olisin ollut kotona. Tapasin niin paljon upeita ja kiinnostavia ihmisiä ja sain uusia ystäviä. Monia muitakin asioita tapahtui jotka muutti mua ja mun tapaani suhtautua elämään. Olo on, niin naurettavalta kuin se kuulostaakin, kuin uudesti syntynyt.

En tehnyt oikeestaan koko viikonloppuna mitään ihmeellistä,. Ollut rannalla, lukenut, kuljeskellut, syönyt ja hengannut hotellin terassilla ja viihdyttänyt muita vieraita, jopa muutamaa suomalaista.
Ottanut rennosti niin kuin lomalla kuuluukin. Tein pari vuotta sitten Maltalla sen virheen et painelin koko kaks viikkoa täysiä paikasta toiseen, koska halusin nähdä kaiken. No, luonnollisesti olin loman jälkeen aivan loppu. Onnellinen, mutta loppu.
Nyt on aika eri fiilis kuin silloin, oikeesti levännyt ja nauttinut täysillä. Ja jäipähän nähtävää ensi kerrallekin, koska taatusti tulen uudestaan.

Sitten vähän vinkkejä oman kokemuksen pohjalta.

- Kannattaa tosiaan matkustaa Santorinille hieman ennen tai jälkeen sesongin. Toukokuu oli loistava valinta, koska täällä ei ole vielä paljon turisteja ja lämpöä piisaa yli 22 astetta joka päivä. Parhaimmillaan oli 27 astetta. Syyskuun loppupuolella sesonki rauhottuu joten silloinkin on hyvä aika matkustaa. Huomattavasti halvempaakin kaikin puolin.

- Jos päivällä ja matkustusajalla ei ole niin väliä niin kannattaa lentää jonkun toisen maan kautta tänne. Huomattavasti  halvempaa yleensä. Www.kiwi.com on myös hyvä sivusto halpojen lentojen metsästämiseen. Itse en tosin varannut sitä kautta vaan suoraan lentoyhtiön sivuilta,  mutta sieltä sai vähän osviittaa siitä, että millä on halvinta lentää.

-Booking.com ja Hotels.com on hyviä sivuja hotellin etsimiseen, mutta kannattaa varata suoraan hotellin sivujen kautta. Jälleen halvempaa.

- Suosittelen todella lämpimästi Hotel Akisia. Aivan ihana omistaja ja henkilökunta. Hotelli on todella siisti ja idyllinen. Rantaan on alle sata metriä ja bussipysäkki kymmenen metrin päässä. Jos sua vähänkin arveluttaa jokin asia niin Akis selvittää sen. Hotellilla on tarjolla aamupala jos niin haluaa. Leipää, kahvia, mehua, jugurttia ja mysliä. Perus settiä. Todella hyvää kahvia kaikenlisäksi.
Hotellilla on oma baari ja viihtyisä terassi. Alex tekee todella hyviä drinkkejä.
395€ maksoi 8 yötä, ja laatuunsa nähden se on todella edullinen. Menkää ja kokekaa kreikkalainen ystävällisyys ja sanokaa Tarulta terveisiä.

-Suosittelen myös lämpimästi Kamaria, paljon rauhallisempi ja edullisempi kuin esimerkiksi Fira tai Oia. Siellä ei paljon yksityisyyttä ole.

-Mitä ystävällisempi ja avoimempi olet, sitä parempaa palvelua saat. On myös erittäin hyvä opetella muutamat perus tervehdykset ja kiitokset kreikaksi.
http://kreikkaan.net/kreikan-kieli/sanastoa

- Älä ikinä ikinä missään heitä vessapaperia pyttyyn. Putket on niin ohuet täällä, että ne menee heti tukkoon. Jos se paska molskahtaa niin sit se molskahtaa, live with it.

- Bussiliput ostetaan aina suoraan bussista. Senkus menet istumaan ja kun bussi lähtee liikkeelle niin rahastaja lähtee kiertämään. Kaikki bussit kulkevat Firan kautta ja kuskeilta voi aina kysyä minne mikäkin bussi on menossa.

- Jos matkustat yksin niin kuin minä, niin ei mitään hätää. En ole kokenut minkäänlaista ahdistelua tai kokenut oloani turvattomaksi. Kreikkalaiset miehet saattaa koittaa flirttailla, mut jättää sen vaan huomioimatta.

- Rannalle kannattaa ottaa mukaan iso pyyhe jolla pötköttää, jos ei halua maksaa tuoleista. Sesongin ulkopuolella ne ei välttämättä maksa mitään ja ravintolan asiakkaille ne on usein ilmaisia. Ehdottomasti myös tossut rannalle. Kamarin musta hiekka on törkeän kuumaa ja kivet on isoja. Jos omistat herkät jalkapohjat niinkuin minä niin uimatossut ei ole yhtään huono valinta. Red beach on kuulemma vielä pahempi.

- Rannalla kaupitellaan koruja, tauluja ja hierontaa. Varaudu sanomaan monta kertaa päivässä no, tai ohi

- Käteinen on usein helpompi ja nopeampi vaihtoehto kuin kortti. Automaatteja on joka nurkalla.

- Muista jättää tippiä jos palvelu on hyvää.

- Älä tee samaa virhettä kuin minä ja lähde patikoimaan ekana päivänä. Vaikea päästä shortsi ja toppi rajoista eroon.

- Perus vinkki, suosi paikkoja jossa käy paikallisia. Kamarissa ainakin Traffico on loistava paikka.

- Kannattaa sopia hotellin kanssa varausta tehdessä, että joku tulee sieltä sinua vastaan lentokentälle. Busseja ei tosiaan kulje kuin Firaan ja ne on todella äkkiä täynnä. Takseja on, mutta hinnasta sovitaan aina erikseen. Kentältä järjestetään myös kimppakyydityksiä eri paikkoihin, mutta itsellä tuli siinä se ongelma vastaan, että kukaan muu ei ollut menossa Kamariin tai sinne suuntaan. Piti odotella melkein tunti ennen kuin sain matkatovereita. Matka maksoi 10€.

-Liikenne on todella hullua Santorinilla. Jos harkitset auton, mönkijän tai skootterin vuokraamista niin huolehdi että vakuutukset on kunnossa ja varustaudu runsaalla kärsivällisyydellä. Tiet ovat suht huonokuntoisia ja todella kapeita ja mutkaisia paikoitellen. Tööttäykset ei tarkoita Santorinilla samaa kuin Suomessa. Siellä saatetaan morjestaa tööttäämällä, varoittaa ennalta, että on tulossa, kiittää ja muutenkin vaan huomioida toiset.

Muuta ei just nyt tule mieleen, mutta jos vähänkin harkitset matkaa Santorinille ja jokin arveluttaa niin kysy ihmeessä :)

Ancient city of Akrotiri

Sattuipa hauskasti tänään aamupäivällä. Menin normaaliin tapaan rannalle tunniksi pariksi niin kuin joka aamu. Rannalla on tuoleja ja rantavarjoja monta riviä, ja melkein kaikki kuuluu jollekin ravintolalle. Yleensä siis joudut tilaamaan jotain tai maksamaan mahdollisesti varjon käytöstä.

Osalla ravintoloista kuitenkin rantatuolien käyttö on ollut ilmaista eikä kukaan ole tullut vaatimaan maksua, varsinkin siis aikaisin aamulla kun ravintolakaan ei ole vielä auki.
Olen samassa paikassa ollut joka aamu eikä mitään ole vaadittu, ennen tätä päivää. Ravintolan työntekijä tuli vaatimaan kymmenen euron maksua varjon ja tuolin käytöstä. Olin vaan että jaa, siirrynpä muualle sitten. Menin vaan hiekalle makaamaan vähän matkan päähän, siitä ei kukaan voi laskuttaa.

Tajusin siinä sitten hetken päästä, että nythän on kesäkuun ensimmäinen päivä. Varsinainen sesonki alkaa. Kiinnitin huomiota myös siihen, että monien ravintoloiden ruokalistat ulkoa olivat kadonneet. Nostavat siis taatusti hintoja.
Hotellin baarimikon Alexin kanssa tästä juttelin niin hän totesi myös sen, että kesäsesongilla hinnat nousee todella paljon. Kamari on vielä edullinen paikka, joissain rannoilla kuulemma tuolin ja varjon vuokraus voi maksaa jopa satakin euroa.
Eli, jos matkustat Santorinille, matkusta syys-toukokuussa.

Noniin sitten varsinaiseen aiheeseen. Vierailin Akrotirin esihistoriallisessa minolaisaikaisessa arkeologisessa kohteessa. Hienosti muotoiltu. Eli siis vanha satamakaupunki joka tuhotui noin 1650-1600 eaa. Santorinin tulivuorenpurkauksessa ja peittyi tuhkaan. Vaikuttaa siltä, että asukkaat olivat hylänneet kaupungin jo ennen purkausta toistuvien maanjäristysten takia, koska irtaimistoa ei ole paljoa löytynyt.
Kaupunki löydettiin 1967. Kaivauksia suorittaa edelleen Ateenan arkeologinen seura. Kaupungista on löydetty jo noin 10000 neliömetriä. Kaupungin arvellaan olleen 30000-200000 neliömetriä. Satamaa ei ole vielä löydetty.

Kamarista Firaan bussilla 1,8€ ja Firasta Akrotiriin 2€. Sisäänpääsy alueelle 12€. Eihän nä kuvat sieltä hääppösiä ole, mutta itseäni kiinnostaa kaikki rauniot ja arkeologiset kohteet. Millaista on sillon joskus ollut. Yritän aina näissä paikoissa kuvitella talot ja huoneet ehjiksi ja ihmiset touhuumaan sinne.

Pienoismalli kaupungista 

Siinäpä se. Onhan se aika komia ja valtavan kokonen. Ja lisää löytyy koko ajan. 

Kuva lounaasta aiemmin päivällä, todella hyvä crepe. Pekonia, juustoa, pinaattia, tomaattia. Vain kuusi euroa. Traffico niminen paikka Kamarissa. Alex suositteli tätä, kuulemma enemmän paikallisten paikka. 

Jäädytettyä kreikkalaista jugurttia. Nam!

Akrotirista taas Firaan bussilla. Busseja menee siis puolen tunnin välein. Jäin Firaan taas vaan kuljeskelemaan ja söin myöhäisen päivällisen siellä. 

Vuohenjuustoa ja talon viiniä. Parea Tavern niminen paikka. Todella komeita tarjoilijoita ja hyvä palvelu. 

Alkupala 6,80€ ja talon viini 4€.

Moussaka, suussasulavaa. 10€. 

Jälkkäriksi sain vielä pienen lasillisen Santorinilaista jälkiruokaviiniä. Makeaa ja hyvää. 

Hotellin omistajan kissa, Takis. Ihana tapaus. 

Olen nyt pari iltaa viettänyt vain hotellin terassilla Alexin ja Akisin kanssa jutellen. Akis on jo kumpanakin iltana käskenyt mun ottaa talon piikkiin jonkun juoman. Eikä hyväksy ei vastausta ei sitten millään. Eilen illalla hän oli menossa juuri iltakävelylle ja huikkasi Alexille että tarjoa tytölle juotavaa. Mä huusin perään että Akis I love you. Hän kuulemma rakastaa mua kans koska olen niin vastuuntuntoinen nuori nainen. Höpsö mies<3

Hotellin baari meni kiinni puolilta öin ja mentiin sitten vielä Alexin kanssa vohvelille Trafficoon. Sääli etten tajunnut/muistanut/kerennyt ottaa kuvaa siitä, se oli aivan valtava. Suklaakastiketta, valkosuklaakastiketta ja jäätelöä päällä. Oi nam.. Vedettiin se onneks puokkiin koska siitäkin tuli jo ähky. Ainakin tuli uni hyvin nopeasti sen jälkeen. 

Sellainen päivä tänäänpä. 

Exploring Santorini

Johan oli päivä.
Hotellin omistaja Akis kauppas tosiaan mulle semmosen päiväreissun jossa mennään laivalla Nea Kameni tulivuorisaarelle, kuumille lähteille, Thirasiaan ja lopuksi Oiaan katsomaan auringonlasku. Maksoi vain 35€ ja sisälsi kaikki kuljetukset ja oppaan.
Miksi oisin kieltäytynyt?

Aamulla siis 9.15 bussi tuli hakemaan hotellin edestä. Tai no, sen piti pysähtyä hotellin eteen ja napata mut kyytiin mut kuski vaan paineli ohi. Levittelin Akisille käsiä, et mitäs nyt tehdään. Akis ottaa puhelimen käteen ja alkaa sen päivänen kreikkalainen kiukkunen litania et oksat pois. Oli hauska kuunnella sitä.
Puhelun jälkeen Akis vaan toteaa et "driver is crazy! He's coming back to get you"
Näin ne hommat hoituu.
Muutama minuutti myöhemmin bussi tulikin takaisin. Hänellä ei kuulemma ollut tietoa, että tällä pysäkillä on asiakas tulossa kyytiin. Noh, kai nyt silti pysähdyt pysäkille?

Anyway, bussin kanssa mentiin satamaan ja napattiin muita matkalaisia hotelleilta mukaan. Kaiken ikäisiä pariskuntia ja yks perhe.

Tuhrattu kartta, mut vasemmalla Nea Kameni ja Thirasia

Meiän paatti

Tuolla vuorenrinteellä menee tosiaan autotie tommosta siksakkia. Oli hyvin jännä. 

Satamassa laivaan ja suunnattiin ekana kuumille lähteille Palea Kamenille.
Opas oli kyllä huikea, en muista nimeä, oli todella hankala nimi.. Kaveri osaa seitsemää kieltä sujuvasti? Ainakin saksaa, kreikkaa, hollantia, ranskaa, italiaa ja englantia. Hyvä kun itse osaa omaa äidinkieltä..

Kuumat lähteet ei ole ihan osuva nimi, pikemminkin lämpimät lähteet. Ainakin nämä Palea Kamenin lähteet. Nea Kamenilla on kuulemma vielä lisää ja kuumempia lähteitä.

Pienen pieni poukama saaren kupeessa johon täytyy uida parikymmentä metriä. Vesi on sellaista ihanan oranssin väristä, koska se on rikkipitoista. Ihan hauska kokemus kyllä, uida kylmästä lämpimään ja takaisin. Kuvassa näkyy myös Saint Nicholaksen kirkko, ja pienen pieni hökkeli jossa asuu yksi mies.

Uimassa käyty

Matka jatkui Nea Kamenin volkaaniselle saarelle. Siellä piti vielä erikseen maksaa 2,5€ jotta pääsi saarelle. Karun kaunista kyllä oli. Huippu on noin 130 metriä vedenpinnasta. Opas kertoi paljonkin tarinoita saaren synnystä ja Santorinin historiasta.

Saaren huipulla ihmettelin, että kylläpähän jalkapohjia polttelee oudosti. Samalla hetkellä opas kaivoi maahan pienen kolon ja sieltä puski höyryä. Todella hämmentävää. 80-90 asteista kuulemma.

Tuuli oli taas aikamoinen ja hiekkaa ja pölyä lenteli koko ajan suuhun ja silmiin. Ainut huono puoli reissussa.
Ja ehdottomasti reissulle tennarit tai muut suljetut kengät. Se hiekka on tulikuumaa ja pientä ja paikoitellen upottavaa, ei varmasti tunnu hyvältä kun menee sandaaleista sisään.

Nea Kamenin jälkeen suunnattiin Thirasiaan, jossa meillä oli pari tuntia omaa aikaa tutustua saareen ja syödä jotain. Menin suoraan syömään luonnollisesti, kaamea nälkä jo siinä kohtaa.

Otin Mix seafood lautasen jossa oli ties mitä kaikkea tuoretta merenelävää. Mustekalaa, rapua, simpukkaa jne. En oo oikeen merenelävien ystävä, koska kaikki maistuu mun mielestä vaan sille merelle. Mut oli se ihan ok.

Siellä pöytien joukossa kierteli tämmönen pikkunen rääpäle ja hän vaan mauku ja mauku joka pöydän kohdalla, et antakaa ruokaa pliis. No pakkohan mun oli auttaa pientä.. Jaoin aika suuren osan kaloista ja ravuista hänen kanssa.

Thirasiasta osa meistä jätettiin Oiaan (lausutaan ia) ja osa meni takaisin lähtösatamaan.

Ja voin kertoa et nää portaat oli aivan helvetistä. Patikoinu jo tulivuorisaarella aiemmin ja kuuma päivä, ja sille puolella saarta ei osunut tuulta ollenkaan. Aivan hävytön hiki sen kapuumisen jälkeen. Aasikyytiä en periaatteestakaan ottanut. Eläinparat.

Mut Oian maisemat palkitsi kyllä sen urakan. Mielettömän upeaa. Ja siinä viiden ja kuuden välillä ei ollut vielä niin paljon ihmisiä liikenteessä. Sain rauhassa kiertää suurimman osan Oiasta ja ottaa kuvat.

Mut kuuden jälkeen.. BOOM! Aivan hävyttömästi ihmisiä joka puolella. Varsinkin perus kiinalais/japanilaisturistit. Tukkivat joka hemmetin käytävän ja kielekkeen ja ottavat sata kuvaa maisemasta, toiset sata itsestään ja sata lisää jokaisesta perheenjäsenestä joka on mukana.
Sori tästä, otti vaan päähän :D
Tässä kuitenkin maisemakuvia mitä ehdin ottaa.

Onhan se Oia kaunis paikka, mut henkilökohtaisesti pidän enemmän Kamarista. Paljon vähemmän ihmisiä ja rennompi tunnelma. 

Kello oli tosiaan vasta kuuden pintaan ja aurinkoo laskee noin 20.30. Olin aivan poikki jo päivästä ja en todellakaan halunnut änkeä itteäni enää sinne näköalapaikoille. Siirryin "toiselle puolelle" saaren kärkeä, lähelle bussiasemaa, kirjoitin osan tästä blogista jo valmiiks ja näin ihan hyvin auringonlaskun sieltäkin. Oikeestaan jopa paljon paremmin eikä yhtään tungosta. Väsymys ja ihmismassapelko osoittautui tuuriksi tällä kertaa.

Seisoin oranssin ympyrän kohdalla kun perinteisesti mennään tuonne sinisten ympyröiden lähistölle. Suosittelen. 

20.45 piti tulla water blue- bussin hakemaan meitä muutamaa jotka Oiaan oli jäänyt, mut eipähän näkyny ku vasta vähän ennen yhdeksää. Ja sittenkin kun kuski ilmestyi paikalle niin odotettiin vielä varmaan vartti, en tiedä ketä tai mitä mut kukaan ei koskaan tullu. Vähän ennen kymmentä vasta hotellilla takaisin.

Kerroin Akisille, että taas oli vähän bussin ja ajoituksen kanssa ongelmia. Hän sanoi, että soittaa firmaan heti huomenna. Hänen veljenpoika pitää sitä, ja tollanen ei voi jatkua ku sesonki tästä oikeesti alkaa ja ihmisiä kolme kertaa enemmän.
Huikee mies kyllä.
Huikee paikka.
Kolme päivää jäljellä.
Damn...